Perheterapia

Perheterapialla hoidetaan monimuotoisia vuorovaikutussuhteisiin liittyviä ongelmia, psyykkisiä sairauksia ja perheen sisäisiin muutoksiin liittyviä tilanteita.

Vuorovaikutussuhteilla tarkoitetaan yksilön lähisuhteita, joita voivat olla puoliso, vanhemmat, lapset ja nuoret tai isovanhemmat. Tänä päivänä perhekäsitys on toisenlainen kuin aiemmin, ja lähisuhteilla voidaan tarkoittaa laajempaakin verkostoa kuin ydinperhe. Uusperheet, samaa sukupuolta olevat parit ja eri kulttuuritaustoja edustavat vanhemmat edustavat lähisuhteiden moninaisuutta.

Perheterapian menetelmiä käytetään myös mm. vakavien masennusoireiden hoitoon, jolloin myös yksittäishenkilö voi hakeutua perheterapeutin vastaanotolle. Taustalla voi olla esimerkiksi perheen jäsenen sairastuminen, päihteiden käyttö tai lähisuhdeväkivalta.

 Perheterapiaan hakeudutaan myös vanhemmuuteen, lapsen kasvuun ja kehitykseen, sekä perheen kriiseihin, esimerkiksi vanhempien ero, liittyvissä tilanteissa.

Vuorovaikutuksen ongelmat ovat voineet siirtyä sukupolvisesti, jolloin perheterapiassa pyritään tunnistamaan nämä epäsuotuisat toimintamallit ja hakemaan niihin muutosta. Terapiassa tarkastellaan yksilön voimavaroja, ja etsitään ratkaisuja myönteiseen muutokseen. Muutos vaikuttaa aina lähisuhteisiin, jolloin terapian vaikutus on yksilöä laajempi. Perheterapiassa yhdistetään useita eri terapiamuotoja asiakkaan tarpeista lähtien.

Perheterapiaan voi saada Kelan kuntoutustukea.

Tutustu myös muihin psykoterapiamuotoihin:

Yksilöpsykoterapia

Psykoterapialla pyritään poistamaan tai lieventämään mielenterveyden häiriöitä ja vahvistamaan ihmisen kyvykkyyttä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Pariterapia

Pariterapian tavoitteena voi olla esimerkiksi parisuhteen kohentaminen tai se voi olla myös parisuhteen päättäminen molempia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

traumaterapia

Traumapsykoterapialla autetaan traumaattisesta kokemuksesta selviytymistä turvallisella terapeuttisella vuorovaikutussuhteella.